Halvin hinta sopii harvoin valintaperusteeksi

perjantaina 25. maaliskuuta 2016

HALVIN HINTA VALINTAPERUSTEENA TULISI JO UNOHTAA

- hinta tulee ymmärtää hankinnan osaksi

Hankinnoissa useimmilla meistä hinnan osuus ylikorostuu.  Halvin hinta sokaisee helposti kuvittelemaan, että kyseinen tarjous onkin tarpeeseemme sopivin, vaikka ostoksen kokonaisvaikutusta ei edes kokonaisuudessaan tunneta. Tämä mentaliteetti lienee meillä monilla myötäsyntyinen ajatus, vaikka edelleen on varsin yleispätevää, että halvin tarjous harvoin on ostamisen arvoinen.  Emmekö jaksa selvittää hankinnasta muuta kuin hinnan?

Myös tarjouksia pyydettäessä liian usein keskeiseen osaan nousee ainoastaan hinta,  vaikka onnistuneeseen hankintaan sisältyy paljon muitakin tekijöitä ja odotuksia. Hinnalla on hankinnassa toki aina oma merkityksensä ja painoarvonsa, mutta ainoa valinnan peruste se ei todellakaan saisi olla. Tarjoushinnan tulee koostua asioista, joita tarjoukselta edellytetään. Halvin hinta jättää usein tarjouksen muun sisällön ylimalkaiselle tarkastelulle. Tämä pätee kaikkiin hankintoihin ja sisimmissään meistä jokainen tämän tietää.  Halpa hinta vain on liian helppo valintaperuste.

Edellä oleva on erityisen julmaa ja petollista julkisissa hankinnoissa, joissa on aina kyseessä meidän kaikkien yhteisten varojen tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttö. Ymmärrämme, että yhteisiä varoja tulee käyttää mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja tarpeeseen soveltuvasti olipa kyseessä tavaroiden, palvelujen tai urakoiden hankinta.  Ruoan, siivouspalvelun tai rakennusurakan hankinta ovat hinnoitteluperustana samassa asemassa, eikä niiden hankintapäätökset saisi perustua halvimpaan hintaan. Vain aniharvoin halvin hinta valintaperusteena antaa julkisyhteisölle yksiselitteisesti ja taloudellisesti parhaan ratkaisun. Valitettavasti halvin hinta kuitenkin ohjaa usein hankintakäyttäytymistä samalla unohtaen hankinnan toiminnallisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden.

Hankinnan toteuttamiseksi edellytetään vaatimuksia joiden tulee tarjonnassa täyttyä tullakseen tarjousten vertailussa huomioiduksi. Vaatimusten tulee liittyä hankintaan ja hankintaan mahdollistaa riittävää tarjontaa.

Kokonaistaloudellisuus mahdollistaa hinnan ja laadullisuuden edullisuuden

Kokonaistaloudellisuuden ymmärtäminen ja toteutus määritellään koskemaan hankintahinnan ohella hankinnan laadullisia tai arvostettavia tavoitteita. Kokonaistaloudellisuus huomioi toimivan, tarkoituksenmukaisen ja kulloiseenkin tarpeeseen soveltuvimman tarjouksen toteuttamisen. Kokonaistaloudellinen arviointi mahdollistaa laajasti huomioituna hankintayksikön tarpeisiin parhaan mahdollisen tarjouksen huomioinnin.

Tarjousten arviointi on aina subjektiivista toimintaa objektiivisista lähtökohdista. Ne, joilla on asema arvioida tarjousten paremmuutta tarpeeseen, tekevät sen. Kun useampi arvioija antaa - tarjouspyynnön lähtökohdista tarjouksista itsenäisesti arvionsa (sekä numeraalinen että sanallinen), on lupa saada hankintayksikön tarpeisiin paras mahdollinen hankintapäätös. Tarjousten arviointi perustuu tarjousten paremmuuteen hankintatarpeeseen.

Kokonaistaloudellinen arviointi vastaa hankintatarvetta, kun arviointikriteerit määritellään objektiivisesti ja arviointi tehdään hankintatarve tunnistaen. Halvin tai kallein tarjous voi voittaa, mutta nyt sitä ei tehdä tunteenomaisesti halvimman hinnan vaan hankintatarpeen mukaisesti.

Hankintalain uudistus  vihdoin korostaa ja edellyttää kokonaistaloudellisuuden merkitystä. Tältä osin uudistus on mitä kannatettavin ja vastaa yhteiskunnan tarpeisiin tarkoituksenmukaisuutta arvostaen.  Tulen laajentamaan kokonaistaloudellisesti edullisimman hankinnan arvioinnin näkökulmaa sekä hankinnan tavoitteita ja käyttöä.