Ympäristöasiat ja kestävä kehitys mukaan hankintoihin
Kestävä kehitys osaksi käytännön hankintatoimintaa

Wednesdayna 03. Februaryta 2016

YK:n ohjeistamana Suomessa ympäristönsuojeluneuvosto esitti kestävän kehityksen projektin käynnistämistä. Eri vaiheiden jälkeen Suomeen perustettiin kestävän kehityksen kuntaprojektiin hankkeiltaan eri tyyppisiä kuntia ja kuntaryhmiä. Kunnista yksi valituista oli Pori hankintojen ympäristövaikutusten selvittämiseksi.

Porin kestävän kehityksen kuntaprojektin aiheeksi valittiin ”Ympäristötekijöiden huomioon ottaminen kaupungin tavarahankinnoissa ja elinkaariajattelun vieminen hankintajärjestelmiin eri hallintokunnissa”. Pitkä nimi muotoutui projektin alkaessa nopeasti ”keke-projektiksi”. Julkisten hankintojen osalta kestävä kehitys alkoi näistä lähtökohdista.  Itse sain silloisena hankintapäällikkönä olla keskeisesti toiminnassa alusta asti. 

Projektin käynnistyminen

Projektin käynnistyttyä määriteltiin hankintakriteerit projektin toteuttamiseksi. Hankintakriteereinä pidettiin

  • erityisen hankalia ympäristövaikutuksia
  • vuotuiset suuret hankintamäärät
  • valittujen tuotteiden elinkaaren tunnistaminen ja vaikutusmahdollisuus
  • mahdolliset vaihtoehtoiset tuotteet
  • hankintakäyttäytymisen pysyvä muutos

Projektityöryhmä koostui vapaaehtoisista, ympäristömyötäisistä edustajista keskeisistä hallintokunnista - siivoustoimesta, terveydenhuollosta, ruokahuollosta, talonrakennustoimesta, ajoneuvojen hankinnasta ja korjauksesta sekä arkistotoimesta.  Nimetyt henkilöt olivat ennakkoluulottomia käytännön toimijoita, joiden välille kehittyi nopeasti hyvä vuorovaikutus ja kiinnostus uusien toimintojen ja vaihtoehtojen etsimiseen.

Hankinnoissa huomioituja periaatteita

Projektiryhmä otti alusta alkaen tehtäväkseen selvittää

  • onko hankinta tarpeellinen à mahdollisuus turhan kulutuksen vähentämiseen
  •  hankintamäärien optimointi à ei hankinta yli tarpeen
  • Joutsen-merkin omaavia tuotteita à mikäli mahdollista
  • vaihtoehtoiset tuotteet à esim. kertakäyttötuote vaihdetaan kestotuotteeseen
  • elinkaaren tuntemus à valitaan vähiten ympäristöä kuormittava tuote
  • käytön jälkeen à huomio palautettavuuteen, kierrätettävyyteen ja hävittämiseen

Projektin eteneminen

Merkittävää ja myönteistä oli, että projektin alusta alkaen sekä ostavat tahot kaupungissa että erityisesti tuotteiden myyjät osoittivat tyytyväisyyttä projektin käynnistymiseen.  Toiminnalta odotettiin käytännön toimintatapoja, vaikka käytännön tuloksia ei juurikaan osattu määritellä.

Kaupungin tarjouspyyntöihin liitettiin maininta meneillään olevasta projektista. Se toimi myös positiivisena signaalina kaupungista ulospäin.

Käytännön toimet koskivat käytännönläheisesti mm:

  • yrityksiltä pyydettävissä tarjouspyynnöissä hankintojen yksilöityjä ympäristövaikutuksia ja käytetyn tavaran sisäistä kierrätystoimintaa sisäisellä ”Tavarapörssillä”
  • puhtaanapitoon uusiopaperista valmistettuja tuotteita ja siivoustoimessa pesuaineissa tiivisteiden käyttöä valmistuotteiden sijaan
  • terveydenhuollossa aikuisten vaippojen käytön koordinointiin vaippayhdyshenkilön nimeäminen ja pestävien vuodesuojien käyttökokeilua
  • ruokahuollossa valmispakkausten vähentämistä ja kierrättämistä, jäännösruoan myyntiä ja kylmätilojen kartoitusta ja saneerausta
  • talonrakennuksessa ohjeet purettavien talojen hyötykäytöstä
  • rypsiöljyn käyttöä hydrauliikkaöljynä, kertakäyttöpullojen korvaamista täytettävillä pumppupulloilla ja teräsrakenteiden kuumasinkitystä maalaamisen sijaan
  • arkistotoimessa ja koko hallinnossa asiakirjojen kaksipuoleiskopiointia, lasertulostimien värikasettien uudelleen täyttöä ja paperikeräyksen tehostamista

Useista näistä muodostui pysyviä käytäntöjä, jotka muokkasivat vastaavasti myös hankintojen kilpailutuksia.

Projekti ja sen tulokset

Projekti alkoi 1991 ja päättyi 1993. Projekti saavutti kuitenkin paljon uusia ideoita, toimintamalleja ja käytännön yhteistyötä kaupungin organisaatiossa niin, että toimintaa jatkettiin projektin päättymisen jälkeen.  Tulevissa blogeissani kerron lisää sekä projektin toteutuneista ympäristövaikutuksista että saadusta ja toteutuneesta käytännöstä ja julkisuudesta.